Nostan painavan ostoskorini kassahihnalle ja samalla hetkellä tunnen muljahduksen alaselässäni. Sadattelen mielessäni, sillä tiedän mitä se tarkoittaa. Jumia, joka jäykistää kehon. Valtaa reviirinsä hitaasti ja varmasti kuin Muumilaakson Mörön hyhmä. Aiemmin olisin ensiapuna mättänyt naamaani kourallisen relaksantteja ja muita kipulääkkeitä. Nyt tiedän paremman keinon jumin purkamiseen.
Kinkattuani kotiin avasin joogamaton ja Fatima Witickin Pilatesta aloittelijalle -kirjan (Otava, 2007). Siellä on oma osionsa liikkeille, joita kannattaa tehdä kun on selkä kipeänä. Lähdin liikkeelle makaamalla tennispallon päällä ja päädyin alaselän rullaukseen. Noin parinkymmenen minuutin jälkeen oloni oli paljon parempi.
Pilatesta aloittelijoille on ymmärrettävä teos, vaikka ei olisi lajia koskaan harjoitellutkaan. Toki helpottaa, jos liikkeitä on tehnyt ohjatusti ja ymmärtää oman kokemuksen kautta mitä esimerkiksi ”hengitys lantio pyöreänä” tarkoittaa. Teos toimii erinomaisena materiaalina kotitreenien tueksi ja kertoo lajin syntyhistorian kautta mistä touhussa pohjimmiltaan on kyse. Kiinnostava ja ainakin minulle uusi yksityiskohta oli tarina liikkeiden alkuperästä.
Joseph Pilates halusi vahvistaa omaa sairauksien runtelemaa kehoaan ja sovelsi tähän joogaa, taistelulajeja sekä itse luomiaan harjoituksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Pilates joutui vankileirille, jossa hän viimeisteli metodiaan opettamalla sitä toisille vangeille. Legenda kertoo, että pahan influenssaepidemian aikana 1918 tauti tappoi tuhansia, mutta kukaan Pilateksen oppilaista ei kuollut ja tieto menetelmän tehokkuudesta alkoi levitä.
Koin itse pilateksen pitkään hyvin turhanpäiväisenä lajina. Olin joskus vuosituhannen vaihteessa ohjatulla tunnilla, josta jäi mielikuva miten makailin lainamatolla ja tuijotin kattoon. Tuntui todella kiusalliselta kuulla, miten ventovieraat ihmiset huokailivat äänekkäästi ympäri salia. Päätin, että tämä on ensimmäinen ja viimeinen pilatestunti johon osallistun. Olin kärsimätön nuori. Kaipasin isoja linjoja, laajoja kaaria, verta ja hikeä. Liikunnan pitää tuntua jossain eikä jäädä joutavaksi makoiluksi ja puhinaksi.
Vika saattoi silloin olla omassa asenteessani tai opettajan ammattitaidottomuudessa, mutta hän ei esimerkiksi selittänyt miksi liikkeet tehdään ja mitä hyötyä niistä keholleni olisi. Ohjaaja keskittyi tutkimaan omaa suoritustaan peilistä ja tuntui, että olin maksanut paikastani tunnilla lähinnä päästäkseni statistiksi. Pidin siis päätökseni pilatesharjoittelusta aina viime syksyyn saakka.
Silloin menin Fatiman Sormista selkään -kurssille ja sain häneltä vahvan suosituksen tulla treenaamaan lajia. Eikä vähiten sen takia, että minulla on notkoselkä. Päätös oli helppo tehdä, sillä Fatima on yksi vaativimmista ohjaajista, jonka tiedän. Hän paneutuu työhönsä sellaisella intensiteetillä, että saa olla aika valopää jos mitään ei mene jakeluun. Liikkeet tehdään huolellisesti ja perusteita tankataan niin kauan, että on turvallista siirtyä eteenpäin.
Opin kertaheitolla, että pilates on jotain muuta kuin se ensimmäinen ja siihen mennessä ainoa kokemukseni. Pilates on kehonhallintaa, syvien lihasten kehittämistä ja ryhdin parantamista. Lajin ytimessä ovat täsmälliset harjoitukset, jotka samanaikaisesti vahvistavat, venyttävät ja rentouttavat kehoa. Kuten Fatima usein sanoo ”vähemmän on enemmän, kun tekee hyvin”. Hän painottaa oman kehon kuuntelun merkitystä, jatkuvaa oppimista ja huolellista, laadukasta liikkeiden tekemistä.
Sain lopullisen vapautuksen selkäjumiini pilatestunnilla viime maanantaina. Makasimme suurimman osan ajasta selällään polvet koukussa, jalkaterät maassa ja opettelimme hengittämään. Tähän lisättiin lantion kääntöliike ja kohotus sekä pään nostaminen. Tarkkaan, harkitusti ja liikkeeseen keskittyen. Tunsin välillä, miten häntäluuni kohdalla alkoi kuumottamaan. Se oli kuin tulessa, koska veri pääsi vihdoinkin kunnolla kiertämään jumissa olevaan alaselkääni.
Pilateksen jälkeen jatkoin suoraan alkeisastangajoogalla. Palaan joogaamiseen toisessa yhteydessä, mutta treenien jälkeen olisin voinut hypellä takaisin kotiin. Jumi oli poissa! Liike todella on lääke – kun sen malttaa tehdä oikein.
Selkäkipuisille tiedoksi, Fatima julkaisee päivittäin hyviä treenivideoita Instagram-tilillään @fatimawitick Siellä on parhaillaan menossa Alaselkäsarja, jossa hän opettaa samoja liikkeitä, millä itsekin sain alaselkäni kuntoon. Kannattaa katsoa ja ennen kaikkea tehdä!
Tämän postauksen pääkuvan on ottanut Kari Koskinen.
Lukuvuosi 2017
Tavoitteeni on lukea 50 kirjaa tämän vuoden aikana. Kirjoitan kokemuksistani ajatuksia blogiini säännöllisen epäsäännöllisesti. Kaikki lukemani teokset löytyvät tästä alta ja mukana on sulassa sovussa kauno- ja tietokirjallisuutta.
Maaliskuu
13/50 Cormac McCarthy, Matka toiseen maailmaan
12/50 Bobbi Gibb, To Boston With Love
11/50 Alexandra Heminsley, Running Like a Girl
10/50 Fatima Witick, Pilatesta aloittelijalle
9/50 Eva Wahlström, Rajoilla
Helmikuu
8/50 Karin Slaughter, Kaunokaiset
7/50 David Gething, Relentless
6/50 Sakyong Mipham, Meditatiivinen juokseminen
5/50 Karin Slaughter, Kahlittu
Tammikuu
4/50 Steven Rowley, Lily ja mustekala
3/50 Hanne Vibeke-Holst, Mitä he toisilleen tekivät
2/50 Paul Kalanithi, Henkäys on ilmaa vain
1/50 Joël Dicker, Baltimoren sukuhaaran tragedia
Vastaa