Tuttavallani on tapana listata joka ilta kolme päivän aikana tapahtunutta hyvää asiaa ja yksi kehityskohde. Sunnuntaisin hän analysoi mennyttä viikkoa ja vastaavasti kuukausittain katsoo kulunutta 30 päivää. Lupaan itselleni, että huomisesta lähtien aion kokeilla samaa käytäntöä. Sitä ennen kuitenkin katsaus ja kiitos kuluneelle vuodelle.

Tammikuu
Terveyttä arvostaa eniten silloin, kun on kipeänä. Paha influenssa jälkitauteineen piti minut sairasvuoteella peräti kahdeksan viikkoa. Ensimmäiset lenkit raittiissa ulkoilmassa olivat mielettömiä. Pakkaskeli puri poskista, hengityshuurut peittivät näkyvyyden ja nautin olostani täysin siemauksin.

Viimeinkin ulkona. Pää savuaa onnesta.

Helmikuu
Pääsin käymään elämäni ensimmäistä kertaa Aasiassa. Japanilainen kulttuuri ja ihmisten luontainen kyky olla läsnä tekivät ison vaikutuksen.  Tokion maraton kruunasi matkan.

Hip-hei, kolmas manner valloitettu.

Maaliskuu
Löysin konmarituksen ihmeellisen maailman. Hämmästyttävää, miten hyvä olo tulee siitä, kun tunnistaa itselleen tarpeettomat tavarat ja laittaa ne kiertoon.

Vietin myös pitkiä aikoja synnyinkodissani Pohjois-Savossa. Mieli lepäsi maaseudun rauhassa.

Kissani Pettersson, kirja ja seinäkellon raksutus. Mitäpä sitä ihminen muuta.

Huhtikuu
Lenkkeilin Bostonissa Charles-joen rannalla ja ymmärsin hyvin miksi kaupunkilaiset ovat lajiin niin rakastuneita. Legendaarinen maraton vain vahvisti käsitystäni.

Sapattivapaani myös osittain katkesi, sillä aloitin kolmen upean naisen mentorina Kerron.fi-sivuston Sporttaritiimissä. Sain tarjouksen josta ei vaan voinut kieltäytyä: juoksua, kirjoittamista ja sparraamista. Mahtavaa.

Olisin voinut muuttaa Bostoniin asumaan.

Toukokuu
Lempikuukauteni. Kevät tulee vauhdilla päälle ja luonto on koko ajan liikkeessä. Parhaimmat hetket liittyivät siihen, kun pääsin juoksemaan ensimmäisen kerran nurmikolla paljain jaloin. Se synnyttää aina kuplivan onnen tunteen, joka kumpuaa jostain lapsuuden kesistä ja loputtomasta vapaudesta.

Eläintarhan urheilukentän nurmikko tuntuu jalkapohjissa talven jälkeen mahtavalta.

Kesäkuu
Kirmailin kaupungin parhaan puolikkaan, Helsinki Half Marathonin, meren rantoja pitkin jo kolmatta kertaa. Perinteiset afterrunit takasivat, että päätäkin jomotti jalkojen lisäksi seuraavana päivänä.

Ehdin turreilla myös Lontoossa hyvässä seurassa. Kohokohtana oli upean luonnontieteellisen museon lisäksi lenkki kauniissa Hyde Parkissa, jonka joutsenlammesta bongasin kauniita mustia yksilöitä.

Luonnolle saa olla monesta kiitollinen.

Heinäkuu
Juoksin elämäni ensimmäisen polkujuoksulenkin. Homma koukutti kympillä ja päädyin myös kisoihin jo seuraavana päivänä.

Pohjois-Italian Gardajärveltä puolestaan löysin mieheni kanssa juoksijan taivaan. Henkeäsalpaavan kauniit maisemat, tasainen rantareitti ja täydellinen ilmasto. Testasimme myös hapenottokykyä polkujuoksemalla vuoristossa Monte Baldolla.

Epätodellisen upeat lenkkimaastot.

Elokuu
Samettiset illat huipentuivat Helsinki Twilight Run & Walk -hyväntekeväisyystapahtumaan. Kisan loppurutistuksen pääsimme ottamaan Hietsun uimarannalla ja hiet huuhtoutuivat mereen samalla, kun kannustimme puolimaratonin juoksijoita maaliin.

Upottavassa hiekassa juokseminen on oma taiteenlajinsa.

Syyskuu
Määrittelin alkuvuodesta lyhyen tähtäimen unelmaksi löytää mielekkään työn kulmakivet ja päästä niiden äärelle 2016 aikana. Näin pääsi käymään, sillä keväällä alkanut Kerron.fi-yhteistyö tuotti tulosta ja aloitin Era Contentilla asiakkuusjohtajana. Mielekäs työ rakentuu minulle yhteisestä arvopohjasta, ennakkoluulottomasta asenteesta sekä ihmisten aitoudesta.

Kilpailulta en tässäkään kuussa välttynyt, kun kaatosateessa juostu Midnight Run tarjosi jälleen vetisen, mutta hauskan syksyn aloituksen.

Kympin kisa sujui lätäköitä väistellessä, mutta hauskaa oli.

Lokakuu
Unelman täyttymys. Selvisin Chicagon maratonilta maaliin ja sain samalla Abbott World Marathon Majorsien Six Star Finisher -tittelin. Tykästyin kaupunkiin kovasti. Ystävällinen ilmapiiri, paljon näkemistä ja kokemista sekä hienoa arkkitehtuuria.

Maratonista toipuminen alkoi noin kuuden tunnin kulttuuripläjäyksellä, jonka vietin upeassa Art Institute of Chicagossa.

Chicagossa tuulee aina.

Marraskuu
Vuoden kisaputki jatkui Espanjan Valenciassa, jossa vastoin kaikkia ennakko-odotuksiani juoksin toiseksi parhaan 10km:n kisa-aikani ikinä. Mieleeni reissusta jäi etenkin se, miten marraskuun pimeys vaihtui hetkeksi lämpöön, valoon ja aurinkoon. Tämä riemu täytyy toistaa jatkossakin.

Hyvin tarkeni hölkötellä Espanjan syysauringossa.

Joulukuu
Olin pakahtua onnesta solmiessani kustannussopimuksen juoksukirjasta Bazar Kustannuksen kanssa ja päästessäni toden teolla kirjoittamisen pariin. Kiitän jo nyt kustantajaa luottamuksesta.

Tunteideni toiseen ääripäähän jouduin rakkaan setäni kuoleman myötä. Samalla hetkellä päättyi sukuni evakkosukupolven tarina. Koskettavassa siunaustilaisuudessa kohtasin karjalaiset sukujuureni voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Silmäni avautuivat historialle, jota haluan oppia tuntemaan lisää.

Kiitos ja kumarrus vuodelle 2016.