Olen ulkoilmaihminen henkeen ja vereen. Näinä sohjoisina aikoina sitä on kuitenkin välillä pakotettu juoksemaan sisällä ja tänään minulla on ohjelmaan kirjattu vauhtikestävyysharjoitus juoksumatolla. Huutomerkin kera. Viisitoista kilsaa reipasta takomista m a t o l l a. Jösses.
Päivitin juttua treenin jälkeen.

Koskapa tässä on harjoitettu mielenhallintaa pitkin viikkoa, niin koitan nyt suhtautua hyväksyvän neutraalisti sisäjuoksuun ja listaan lajin hyvät ja huonot puolet harrastajan näkökulmasta.

Ihanuus
– alusta on pitävä ja voi painaa huoletta menemään
– säätilassa ei tule lähtökohtaisesti yllätyksiä, elleivät sprinklerit pamahda päälle
– eksymisen vaaraa ei ole
– tiedät tarkalleen paljonko juokset
– voit pukeutua kevyesti
– vessat ja juomapisteet ovat lähellä
Päivitys
– juoksumatolla tasavauhtinen treeni on tosiaankin tasavauhtinen
– mielenhallinta kehittyy, kun tuijottaa yhteen pisteeseen yli tunnin
– juoksumatto sopii mainiosti tekniikan harjoitteluun

Kurjuus
– pyörit ympyrää radalla, jossa paikasta riippuen on megakova alusta tai hillittömät kaarteet
– juoksuhalleja on pääkaupunkiseudulla luvattoman vähän, joten ruuhka on sen mukainen
– ilma on kuiva ja pölyinen
– maisemat ovat yksitoikkoiset
– ihmiset saattavat poukkoilla radalla miten sattuu
– joudut operoimaan varustenyssäköiden  kanssa päästäksesi treenaamaan sen sijaan, että puet päällesi ja lähdet ulko-ovesta haluaamasi suuntaan
– juoksumatolla tunnet kanssatreenaajien pistävät katseet selässä jos jumitat mattoa liian pitkään itselläsi – askelten kiristäminen ei auta.
– juoksumatolta voi kokematon lentää takaseinään jos ei pidä varaansa
Päivitys
– pidemmän treenin jälkeen voi keinuttaa, kun astuu matolta pois

Lopetan listauksen tähän, koska jälkimmäisestä tulisi muuten tolkuttoman pitkä ja se ei ole tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista. Että om nom vaan ja matolle.

Päivitys: Myönnettäköön näin jälkikäteen, että kyllähän siitä selvisi, eikä matto nyt niin paha kokemus ollut kuin ennakkoon pelkäsin. CityGymiltä löytyi onneksi neljä juoksumattoa ja ilma oli ”happirikas”, kuten ystävällinen respan mies asian kuvasi eli ruuhkaa ei päässyt syntymään missään vaiheessa.