Eteläkorealaisen Han Kangin Booker-palkittu romaani Vegetaristi (Gummerus, 2017) oli hurjaa luettavaa. Se nosti mieleeni kysymyksen missä kulkee kehon ja mielen vapauden raja. Kuka sen lopulta määrittelee. Lue lisää
Eteläkorealaisen Han Kangin Booker-palkittu romaani Vegetaristi (Gummerus, 2017) oli hurjaa luettavaa. Se nosti mieleeni kysymyksen missä kulkee kehon ja mielen vapauden raja. Kuka sen lopulta määrittelee. Lue lisää
Tuttavallani on tapana listata joka ilta kolme päivän aikana tapahtunutta hyvää asiaa ja yksi kehityskohde. Sunnuntaisin hän analysoi mennyttä viikkoa ja vastaavasti kuukausittain katsoo kulunutta 30 päivää. Lupaan itselleni, että huomisesta lähtien aion kokeilla samaa käytäntöä. Sitä ennen kuitenkin katsaus ja kiitos kuluneelle vuodelle. Lue lisää
Sarekin talvivaellus maaliskuussa 2015 on jäänyt mieleeni yhtenä elämäni hienoimmista viikoista. Hiihdimme Ruotsin Lapin syrjäisessä erämaassa jylhien tuntureiden keskellä, nukuimme teltoissa ja opettelimme selviytymistaitoja. Viikko ulkona vaihtelevissa ja väliin ankarissakin olosuhteissa opetti kestävyyttä, venytti omia rajoja ja kasvatti itsetuntemusta. Lue lisää
Talvi ottaa helposti voimille, etenkin jos antautuu sääolosuhteiden riepoteltavaksi. Lumisade tai ei lumisadetta, aina on väärin. Pelastusta pimeään aikaan haetaan vällyjen alta. Hyggeilyksi sitä kai nykyisin sanotaan. Väitän kuitenkin, että sää on vain mielentila ja sitä päin kannattaa rohkeasti mennä. Marras-maaliskuun voi käyttää huoletta ulkoiluun siinä missä loputkin kuukaudet. Lue lisää
”Ajatukset eivät katoa, älä siis yritä torjua niitä. Vasta kun pysähdyt, voit työntää ne lopulta sivuun. Jos aikaa pysähtyä ei löydy koskaan, mieli räjähtää. Länsimaissa sitä kutsutaan burnoutiksi.” Yogi Raman Lue lisää
Lämmin kesäpäivä Kevon luonnonpuistossa. Katse liimaantuneena kirkkaan siniselle taivaalle, jonka avarassa yksinäisyydessä liitelee isokokoinen lintu, haukka. Tunnen sydämeni pohjassa asti ihailua, kun tarkkailen miten se omistajan elkein kaartelee horisontissa. En voi välttyä myöskään pieneltä kateuden pistolta, sillä tämä on sen elinympäristöä. Suomen kaunein kanjoni on haukan hallinnassa eikä vierailumme merkitse sille enempää kuin hetkellistä liikettä näkökentässä. Vapaus nauttia näistä maisemista on sen etuoikeus vielä siinä vaiheessa, kun me ajamme jo ruuhkissa kohti Helsinkiä. Lue lisää
Romaanin takakansi lupaa kissoja ja tokiolaista elämänmenoa. Vannoutuneena kissaihmisenä ja vastikään Japanista hurmaantuneena en voi jättää tällaista aarretta kaupan hyllyyn. Lue lisää
Kävely. Valloituksia, marsseja, ajattelua, melankoliaa, pakenemista sekä haaveilua. Itsensä ja ympäristön rajojen ylittämistä, matkustamista, pyhiinvaellusta tai raivon purkamista. Suhteen luomista mieleen, kehoon ja luontoon. Kun ihminen on kerran noussut pystyyn, hän ei pysy paikallaan. Lue lisää
Minulta on usein kysytty, että miksi ihmeessä käyt lomillasi vaeltamassa. Mikä houkuttelee viettämään kallisarvoista vapaa-aikaa maan äärissä ilman mukavuuksia hyttysten syötävänä. Vastaus on samalla kertaa äärimmäisen yksinkertainen ja monitulkintainen. Pohjaton kaipuu luontoon. Lue lisää
Tunnustan heti, että Karen Joy Fowlerin romaanista Olimme ihan suunniltamme on vaikea kertoa pilaamatta sen juonta. Yritän silti. Kyseessä on aikamoisen yllätyskäänteen sisältävä perhetarina. Käänteen merkitys avautuu lukijalle kerros kerrokselta kirjan edetessä – kuin kanjoni, jonka mittakaavan tajuaa vasta kun pääsee sen pohjalle. Lue lisää
© 2021 Outdoor option
Theme by Anders Noren — Up ↑