Läsnäoloa, irtiottoja ja lyömätön tarjous

”Ajatukset eivät katoa, älä siis yritä torjua niitä. Vasta kun pysähdyt, voit työntää ne lopulta sivuun. Jos aikaa pysähtyä ei löydy koskaan, mieli räjähtää. Länsimaissa sitä kutsutaan burnoutiksi.” Yogi Raman

Vetäydyin yli vuosi sitten työelämästä syrjään viettääkseni hetken sapattia. Halusin toimia näin, koska toinen vaihtoehto olisi ollut kyynistyä sijoilleen. Kirjoitin aiheesta uuden työnantajani Era Contentin blogissa.

Sapattini ei vienyt minua maailmanympäripurjehdukselle eikä synnyttänyt tarvetta muuttaa Intiaan. Halusin ainoastaan läsnäoloa ja siunattua tylsyyttä. Kun rima oli matalalla, löysin haluamani sieltä missä kulloinkin olin.

Vietin pitkiä aikoja synnyinkodissani Pohjois-Savossa. Tarkkailin seinäkellon raksutuksen tahdissa, miten tuuli pöllytti pihapuiden lehtiä, sienet nousivat maasta ja katosivat ensilumen alle. Nukuin pitkiä päiväunia. Neuloin sukkia. Luin kirjoja tai tuijotin vuorokauden ympäri Netflixiä. Saunoin puusaunassa. Vietin ensimmäistä syksyäni ikinä, jolloin saatoin käydä hyvällä omallatunnolla valoisan aikaan lenkillä. Usein parikin kertaa päivässä.

Eipä siis ihme, että tartuin innokkaana Johanna Elomaan teokseen Säästä ajatuksesi eläviä varten (Kosmos, 2016). Se on kuvaus irtiotosta, mutta tyystin erilaisista lähtökohdista kuin omani. Rakkaan pikkuveljen itsemurha ja pitkän parisuhteen päättyminen sysäävät kirjailijan polulle, joka johtaa meditoimaan Intiaan, vapaaehtoistyöhön Borneon sademetsien orankien parissa sekä arvomaailman kirkastumiseen Balilla.

Elomaan henkilökohtainen tarina nivoutuu aasialaisen viisauden ja elämänkatsomuksen ympärille. Tulen varmasti palaamaan tähän teokseen myöhemminkin, mutta tuoreeltaan mielessäni on pyörinyt erityisesti kohtaus, kun hän osallistuu Intiassa paikallisen henkisen johtajan ja gurun Moojin tapaamiseen. Eräs osallistujista tuskailee parisuhdeongelman parissa ja kysyy siihen neuvoa.

Taustoittaakseen tilannetta guru tiedustelee, mikä naisen ongelma oli ollut kolme ongelmaa sitten? Nainen hämmentyy eikä muista. Entä kaksi ongelmaa sitten? Nainen ei osaa vastata siihenkään, sillä hyvänen aika, käsillä oleva aikahan kuluu nykyisen ongelman pohtimiseen. Sanomattakin on selvää, että kysyjä ei muista edes edellistä ongelmaansa. Moojin vastaus kiteyttää hienosti, mistä läsnäolossa, avoimessa ja arvostavassa asenteessa on kyse.

”Miksi siis kulutat nytkään aikaa ongelman miettimiseen, kun hetken päästä et edes muista, mikä ongelmasi oli. Kun seuraava, ongelmaksi kutsumasi asia täyttää mielesi, tämän hetkinen ongelma katoaa, etkä silloin osaa edes kertoa, mikä nykyinen ongelmasi oli.

Haluatko todella täyttää kaiken tilasi jollain, mitä kohta ei edes ole olemassa? Laitatko tosiaan kaiken energiasi johonkin, mikä on kohta ainoastaan mennyttä, sellaista, johon et edes halutessasi osaa palata? Ongelmat tulevat ja menevät. Ne eivät ole koskaan pysyviä. Mutta Sinä olet.”

Säästä ajatuksesi eläviä varten tuli ahmittua yhden illan aikana, sillä en vaan kyennyt laskemaan sitä käsistäni. Ympärilleni kasvoi elokuvallinen, lähes epätodellinen tunnelma, jossa elin itsekin keskellä kirjan tapahtumia. Unohdin välillä jopa lukevani. Tunsin elävästi, miten orankivauva hakee turvaa sylistä, miten hiljaisuuden kuulee keskellä intialaista liikenneruuhkaa tai miten mieli pysähtyy elämän isojen kysymysten äärelle.

Vaikka irtioton syyt, kokemukset ja lähtökohdat olivat meillä niin erilaiset, tunnistin tarinan alta yhteisen nimittäjän. Kaipuun löytää todellinen oma sisin, minuus, ja rakentaa maailmankuva sen pohjalta. Kirja oli kuin kadoksissa ollut palapelin pala, joka loksautti sisimmässä jotain paikalleen.

”Onko asia, mitä teet tällä hetkellä elämässäsi niin arvokas, että se voisi jäädä viimeiseksi teoksesi? Jos ei, tee siitä sellainen.”
Yogi Raman

Tämän postauksen pääkuvasta ja mieltä liikuttavasta kirjasta iso kiitos Johanna Elomaalle.

Lyömätön tarjous kaikille lukijoille
Kosmos tarjoaa verkkokaupassaan kaikille Outdoor option -blogin lukijoille Säästä ajatuksesi eläviä varten -kirjan -15% alennuksella. Mikä parasta, ei toimituskuluja. Käytä tilatessasi koodia ORANKI

Lukuvuosi 2016
Osallistun haasteeseen lukea vähintään 50 kirjaa kuluvan vuoden aikana. Alla listaus mieluisan urakan etenemisestä. Kirjoitan lukemastani ajatuksia sitä mukaa kun niitä päähäni pulpahtelee.

Marraskuu
33/50 Johanna Elomaa, Säästä ajatuksesi eläviä varten

Lokakuu
32/50 Jonathan Carroll, Valkoiset omenat
31/50 Michelle Segar, No Sweat
30/50 Paula Hawkins, Nainen junassa
29/50 Erlend Loe, Niin loppuu maailma

Syyskuu
28/50 Haruki Murakami, Miehiä ilman naisia
27/50 Saku Tuominen, Luova järkevyys
26/50 Cormac McCarthy, Kaikki kauniit hevoset

Elokuu
25/50 Adharanand Finn, Running With The Kenyans
24/50 Vybarr Cregan-Reid, Footnotes – How Running Makes us Human

Heinäkuu
23/50 Jonas Hassen Khemiri, Kaikki se mitä en muista
22/50 Douglas Preston & Lincoln Child, Kuoleman naamio

Kesäkuu
21/50 Miika Nousiainen, Maaninkavaara
20/50 Fred Vargas, Hyisiä aikoja
19/50 Sarah Knight, The Life-Changing Magic of Not Giving a F*ck
18/50 John Williams, Stoner

Toukokuu
17/50 Markus Torgeby, Juoksijan sydän
16/50 Sofia Kilpikivi, Maratonmimmi
15/20 Haruki Murakami, Mistä puhun, kun puhun juoksemisesta
14/50 Karo Hämäläinen, Yksin
13/50 Erik Bertnard Larssen, Helvetinviikko
12/50 Minna Eväsoja, Melkein Geisha