Ruoka on meille hyvinvointiyhteiskunnassa eläville aika intohimoinen asia. Mitä enemmän ravintoa kaipaa tai himoitsee, sitä vahvemmin asiaan liittyy myös pettymysten tai pahimmillaan itseinhon tunteita. Ruoka on enemmän kuin pelkkä kehon polttoaine ja jos hetken asiaa pohtii, niin sen avulla pääsee käsiksi omiin syvällä sisimmässä eläviin tapoihin ja tunteisiin.

Ihailen japanilaisten suorasukaista suhtautumista ravintoon. Heidän periaatteena on syödä vain sen verran, että nälkä lähtee. Tämä tarkoittaa läsnäoloa silloin kun ruoka on nenän edessä. Hyvä uutinen on, että keskittymistä ruokailuun voi harjoitella. Puhtaimmillaan kyse on siitä, mitä mielemme tekee syödessä. Onko huomio kehossa ja ruoassa vai laukkaavatko ajatukset jossain aivan muualla.

Lääketieteen tohtori ja meditaatio-opettaja Jan Chozen Bays esittelee kirjassaan Tietoinen syöminen nälän seitsemän lajia, jotka ovat mielestäni hyvä lähtökohta pureutua omiin tapoihin ja tottumuksiin ruoan parissa. Ne opettavat kuuntelemaan kehon erilaisia viestejä paremmin sekä tunnistamaan ja muokkaamaan omia tapojaan.

  1. Silmän nälkä
    Houkuttelevan näköiset annokset saavat syömään lisää vaikka vatsasi olisi ateriasta jo aivan täynnä, hyvä esimerkki tästä on jälkiruokatarjoilu. Silmän nälkää voi opetella tunnistamaan katselemalla herkullisia ruokakuvia ja kuuntelemalla mitä ajatuksille tai keholle tapahtuu.
  2. Nenän nälkä
    Tuoksut vaikuttavat meihin voimakkaasti. Ajattele vastapaistettua pullaa tai lempitäytteilläsi olevaa pizzaa. Aika helposti tekee mieli syödä huolimatta siitä onko oikeasti edes nälkä. Helppo, joskin huomiota herättävä,  tapa harjoitella tunnistamaan nenän nälkää on nuuhkia ruoka-annoksia kuin olisit haistelemassa viiniä. Voit myös kokeilla syödä seuraavan suupalan vasta kun et enää maista juuri nielaisemaasi ruokaa.
  3. Suun nälkä
    Joskus suuhun tulee tunne siitä, että sinne on pakko tunkea jotain syötävää. Kaipaat jotain pureskeltavaa tai imeskeltävää tai tiettyä makuelämystä. Kaipuulla ei välttämättä ole mitään tekemistä ravinnontarpeen kanssa. Tätä nälän lajia voi opetella – niin hassulta kuin ehkä kuulostaakin – kysymällä suulta mitä se haluaa tai pysähtyä aterialla esimerkiksi viiden minuutin välein arvioimaan muuttuuko suun nälkä ja mihin suuntaan.
  4. Vatsan nälkä
    Miten paljon vatsan kurniminen hallitsee päivittäisiä rutiineja vai onko kyse siitä, että olet ehdollistanut itsesi syömään tiettyihin kellonaikoihin. Voisi jopa kysyä, onko vatsasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Opettelemalla kuuntelemaan vatsan merkkejä pääsee kärryille siitä, milloin sen on hyvä olla, mikä määrä ruokaa on riittävästi. Joskus vatsa voi viestittää stressistä tai ahdistuksesta, jonka saattaa tulkita virheellisesti näläksi.
  5. Solujen nälkä
    Kehomme viestittää nälästä erilaisilla oireilla, kuten päänsärky, huimaus, ärtyneisyys, väsymys tai yleinen huteruus ja silloin tulee yleensä tarve syödä nopeasti jotain. Eläimillä ja ihan pienillä lapsilla on kyky valita ne ruoka-aineet joita solut oikeasti tarvitsevat. Joskus voi riittää, että juo pelkkää vettä sen sijaan, että ahmii hädissään kaiken sen mikä ei juokse karkuun. Solujen nälän tunnistaminen on mielenkiintoista, toki keskittymistä vaativaa puuhaa. Kuuntele kehoasi kaikessa rauhassa ennen ensimmäistäkään suupalaa ja koeta löytää asiat, mitä solusi oikeasti ovat vailla.
  6. Mielen nälkä
    Tätä nälän lajia ohjaavat vain ja ainoastaan ajatukset. Yhtenä päivänä aloitetaan laihdutuskuuri ja toisena päivänä ansaitaan kottikärryllinen herkkuja. Kuuntele millaista dialogia päässäsi käydään ruoan suhteen ja kiinnitä huomiota etenkin siihen mitä pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Millaiset asiat tai teot ruokkivat mieltä ja vertaa niitä nälän muihin lajeihin.
  7. Sydämen nälkä
    Syömme lohturuokaa yksinäisyyteen, ihmissuhdeongelmiin, suruun tai ahdistukseen. Mieti hetki, miksi valitset juuri tietyn ruoan helpottaaksesi sydämen nälkää. Millainen tarina sen taakse kätkeytyy, tuoko se esimerkiksi vahvan muiston lapsuudesta ja mitä kaikkea muuta siihen liittyy ruoan lisäksi. Jos tekee mieli napostella aterioiden välillä jotain, niin pysähdy tarkastelemaan tuntemuksiasi. Miltä tuntuu juuri ennen kuin mieliteko syntyi ja muuttuuko tuntemuksesi syömisen tai juomisen ansiosta. Sydämen nälkää ei voi pohjimmiltaan ravita ruoalla vaan läheisyydellä.

Nämä pohdinnat syntyivät osana Hyvän mielen taitojen ihmiskoetta, jossa alkuperäinen ideani oli keskittyä 21 päivää putkeen johonkin Hyvän mielen korttipakan teemoista. Minulla on ollut kuitenkin taukoa tässä ihmiskokeessa ihan tarkoituksella. Havahduin nimittäin siihen, että korttipakan synnyttämät ajatukset ovat niin henkilökohtaisia, että niiden työstäminen kirjalliseen muotoon vaatii pidemmän ajan. Siksi luovuin ehkä jopa kunnianhimoisestakin tavoitteestani kirjoittaa aiheesta joka päivä ja keskityin sen sijaan antamaan esille nouseville ajatuksille ja tunteille sen tilan minkä ne tarvitsevat. Tänään tuntui oikealta miettiä kehon viestejä ravinnon näkökulmasta.

Hyvän mielen taitojen ihmiskoe

päivä 1/21 Kuuntelemalla osoitan arvostavani toista
päivä 2/21 Hyväksyn sen, etten tiedä
päivä 3/21 Ylläpidän ihmissuhteita, joista saan voimaa ja energiaa
päivä 4/21 Huomaan ympärilläni olevan kauneuden
päivä 5/21 Nautin omista ja toisten onnistumisista
päivä 6/21 Osaan eläytyä toisten asemaan ja auttaa
päivä 7/21 Päästän irti ajatusmalleista, jotka hankaloittavat elämääni
päivä 8/21 Näen asiat sellaisina kuin ne ovat
päivä 9/21 Luotan sisälläni olevaan tietoon
päivä 10/21 Ammennan voimaa luonnosta
päivä 11/21 Olen sitoutunut saavuttamaan tavoitteeni, vaikka se veisikin aikaa
päivä 12/21 Tarkastelen asioita eri näkökulmista
päivä 13/21 Elämäni on seikkailua
päivä 14/21 Päästän irti siitä, mikä ei enää palvele
päivä 15/21 Valitsen sanani rakentavasti
päivä 16/21 Elämäni on täynnä mahdollisuuksia
päivä 17/21 Teen hauskoja asioita niiden itsensä vuoksi
päivä 18/21 Kuuntelen, mitä kehoni tarvitsee